Liikuntaa ilman kilpailupainetta

Julkaistu Länsiväylän Vaaliareenassa 24.2.2020

Lapsi (ja nuori) on luotu liikkumaan, mutta voisiko liikuntaa harrastaa ilman jatkuvaa painetta kilpailla, tulla paremmaksi ja paremmaksi? Peräänkuulutan harrasteliikuntaa, jossa liikutaan vain liikunnan ilon ja hauskanpidon vuoksi. Tämä on jotakin, johon erityisesti kunnan tulisi palveluissaan panostaa. Edullista tai ilmaista matalan kynnyksen liikuntaa, niin sanottua höntsäilyä, johon kaikki voisivat osallistua kunto- ja taitotasosta riippumatta.

Lapsille ja nuorille löytyy paljon eri harrastusvaihtoehtoja urheiluun, etenkin täällä pääkaupunkiseudulla. Jos haluaa jotenkin järkevästi päästä geimeihin mukaan – erityisesti joukkuepuolella – on laji valittava melko nuorena. Väitän, että lapsille olisi ainakin alkuun enemmän hyötyä useamman lajin tasapuolisesta harrastamisesta. Tämä helpottaisi myös päälajin valitsemista myöhemmin, mikäli niin haluaa tehdä. Jos lahjakkuutta lajiin löytyy, ei ammattimaista harrastamista tarvitse aloittaa vielä 7–8-vuotiaana pärjätäkseen.

Höntsäliikuntaa kaivataan yhtä lailla myös aikuisten puolelle. Varmasti moni olisi halukas pelailemaan esimerkiksi jalkapalloa silloin tällöin ilman sitoumuksia.

Tärkeintä lasten- ja nuorten liikuntapalveluissa ei ole tehdä hyvistä parempia vaan saada yhä useampi mukaan liikkumaan. Asenteet liikuntaa kohtaan muodostuvat varhain ja terveysvaikutukset näkyvät välittömästi.